tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post1631689995698921396..comments2023-06-01T17:49:20.564+03:00Comments on Peruskoulupesula: Huudetaan lujempaa!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comBlogger66125tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-12682001331074734442013-12-28T23:05:07.240+02:002013-12-28T23:05:07.240+02:00"Miksi näissä keskusteluissa aina tuntuu silt..."Miksi näissä keskusteluissa aina tuntuu siltä, että viihtyminen nähdään synonyymina jonkinlaiselle junttimaiselle sikailulle ja häiriköinnille?" (lainaus Lauralta) Minä taas kysyisin, miksi järjestys puolestaan nähdään jonain peikkona ja vanhentuneena asiana. Juttelin joulun pyhinä lasten kanssa, jotka sanoivat, että nyt luokassa VIIHTYY, kun uusi opettaja ei anna häiritä tuntia. <br /><br />Raunolle:<br />Miten nämä sinun teesisi voivat olla koulu-UUDISTUKSEN pilareita, kun minusta ne ovat olleet voimassa koko minun urani ajan? Sellainen koulu, joka ei muutu, jossa on kauhea kontrolli, jossa opettajat eivät halua oppia uutta, jossa oppilaita pakotetaan on ehkä vallinnut joskus 1900-luvun alussa; muistan sellaista tarinaa 1921 syntyneen isäni kertomuksista. Omat kouluni alakoulusta lukioon !957 - 1969 olivat viihtyisiä paikkoja ja opettajat humaaneja. Itse kävin koko opettajaurani ajan lisäkoulutuksissa yhdessä kollegojeni kanssa, pari viikkoa kesässään oli ihan mukava käyttää kursseihin. Nytkö vasta muka opettajat ryhtyisivät oppijoiksi?<br /><br />Tasavertaisuus taas tarkoittaa minulle sitä, että kaikkia kunnioitetaan lähtökohtaisesti, niin oppilaita kuin opettajiakin. Kun tämä toteutuu, niin mistään auktoriteetista ei edes tarvitse sen kummemmin puhua. Tässä oppilaiden on otettava uusi asenne, ei opettajien. Opettajat ovat aina olleet ihmisen malleja, ja ovat varmaan edelleen mielellään, jos vain saavat olla.<br /><br />Koulu-uudistus on minun mielestäni etenkin muutoksia opetussuunitelmissa. Kun niissä mennään rennompaan suuntaan, oppilaat jaksavat paremmin ja kapinanhalu vähenee.<br />Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-26067329144123040722013-12-28T14:37:15.627+02:002013-12-28T14:37:15.627+02:00Kiitos Laura, maaliin osuvasta ja rohkeasta kirjoi...Kiitos Laura, maaliin osuvasta ja rohkeasta kirjoituksesta, taas! Uskoni yliopiston mahdollisuuksiin tuottaa relevanttia tietoa opetuksen kehittämiseen saa ansiostasi paljon vahvistusta.<br /><br />Laitan pari peruspilariani, joiden varaan itse ymmärrän koulu-uudistuksen perustuvan:<br />- Aikansa kutakin. Semmoinen koulu, joka aikoinaan toimi, ei välttämättä nyt toimi. Työelämän ja jatko-opintojen vaatimukset ovat esimerkiksi vuorovaikutustaitojen suhteen muuttuneet.<br />- Ketään ei voi pakottaa kiinnostumaan. Uteliaisuus ja kiinnostus ovat eliniläisen oppimisen maaperää. Koulun tärkein tehtävä on vaalia näitä ihmisen luonnollisia oppimisen edellytyksiä.<br />- Meidän opettajien on oltava oppijoita, oppivan yhteisön moottoreita kouluillamme.<br />- Kontrolli ja kuri eivät tuota luovuutta, joka taitaa olla ainoa luonnonvaramme...<br />- Tasavertaisuuden periaate vaatii uudenlaista auktoriteetin määrittelyä. Se on nyt jotain joka pitää ansaita, ammattitaidolla ja ihmisen mallilla. Hieno haaste!Raunohttps://www.blogger.com/profile/09800398972776258757noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-67746576418585675162013-12-28T14:16:58.627+02:002013-12-28T14:16:58.627+02:0036 vuotta opetustyötä takana, ja ihan samaa mieltä...36 vuotta opetustyötä takana, ja ihan samaa mieltä Lauran kanssa.Raunohttps://www.blogger.com/profile/09800398972776258757noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-39055831001911280352013-12-27T22:58:59.651+02:002013-12-27T22:58:59.651+02:00Ei niin, eikä itkemisessä. Ihminen saa näyttää tun...Ei niin, eikä itkemisessä. Ihminen saa näyttää tunteita. Oppilaat saattavat oppia jotakin, kun heidän harjoitusvastuksena ja muurina pitämänsä opettaja ei enää kestä vaan itkee ja luovuttaa. Juuri siitä saattaa lähteä käännös, jossa oppilas huomaa vastuunsa ja ottaa uuden suunna.Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-62735991248486812442013-12-27T22:08:38.543+02:002013-12-27T22:08:38.543+02:00Mukava keskustelu ja monesta asiasta olen samaa mi...Mukava keskustelu ja monesta asiasta olen samaa mieltä. Se kuitenkin pitää huomauttaa, että huutaminen, siis kuuluva äänen käyttö, on erinomainen opetusmenetelmä sekin, kun sille on tarvetta. Mielestäni huutamista ei ole myös opettajilta kielletty. En ymmärrä miksi pitäisi. Itse opettajana välillä korotan ääntäni. Oppilaat joskus tokaisevat, että älä huuda. Usein pyydän anteeksi tai sanon, että meitä on täällä monta ja tuolla perällä istuu useita, jotka haluavat että opettaja huutaa. Jokainen lapsi (ainakin lähes jokainen) ymmärtää ettei kuuluvassa äänen käytössä ole sinänsä mitään pahaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-81597145432181955722013-12-26T19:50:25.197+02:002013-12-26T19:50:25.197+02:00"Me olemme mitä opimme.
Se vie usein tuskalli..."Me olemme mitä opimme.<br />Se vie usein tuskallisen pitkän ajan.<br />Valitettavasti ei ollut epäilystä siitäkään, etä hyvin vähänkin oppimiseen kului paljon aikaa, paljon vaivaa ..." <br />- Doris Lessing, Kesä ennen pimeääMarjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-43015914700541384252013-12-24T11:52:33.859+02:002013-12-24T11:52:33.859+02:00"Kyllähän noi sun linkin asiat voi halutessaa..."Kyllähän noi sun linkin asiat voi halutessaan päntätä ja sitten unohtaa, mutta jos itse tuollaisia haluaisin opiskella, keksisin jonkin järkevämmän tavan, esimerkiksi käytännön tilanteiden harjoittelun ja niihin kytkemisen yms. Eikä ole edes vaikeaa."<br /><br />Kyllä se vaikeaa on, koska tunnet vain pienen osan äänteistä. Monia niistä ei eurooppalaisissa kielissä ole. Yhtenä esimerkkinä alle linkatussa esiintyvä. On myös muistettava, että symbolit ovat sopimuksenvaraisia, siis tietyllä tapaa mielivaltaisia, joiden merkityksiä ei voi oppia kuin ulkoa. <br /><br />http://www.youtube.com/watch?v=Qg4Fp-A7IRw<br /><br />"Lueppa vähän noista oppimisteorioista, ihan ajatuksella, niin ymmärrät mitä tarkoitan."<br /><br />Olen lukenut kasvatustieteestä perusopinnot (appron) ja psykologiasta aineopinnot (cumun) ja lisäksi psykologiasta syventäviä opintoja. Tiedän oppimisteorioiden perusteet. Ja kannatan erittäin lämpimästi konstruktivistista oppimiskäsitystä. Sen toteutus vain on täysin pyllyllään, koska opiskelijoilta ei vaadita ulkoa opettelua. Kuinka uuden tiedon voi rakentaa entisen päälle ja jäsentää kokonaisuuteen, kun entistäkään ei osata? <br /><br />Jotta uusi tieto jäsentyisi entiseen, on se ensin opeteltava ulkoa. Jäsentymisprosessi alkaa sen jälkeen, minkä myötä tieto vahvistuu ja myös jää pysyvästi mieleen.<br /><br />YxXalastaЯAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-23408987788036402632013-12-23T21:19:50.654+02:002013-12-23T21:19:50.654+02:00
Kiitos kaikille kommentoineille! Erimielisyys on ...<br />Kiitos kaikille kommentoineille! Erimielisyys on mainiota, sillä näin keskustelut syvenevät. Selvennettäköön seuraavia asioita:<br /><br />Jos joku on tyytyväinen työhönsä ja tapaansa opettaa, hyvä niin. Jos jollakulla on ongelmia, voi kokeilla esittämiäni vaihtoehtoja. <br /><br />Jos ryhmän kanssa on ongelmia, kannattaa ongelmat ratkaista syyllistämisen sijaan. Jos ryhmä ei istu hiljaa opettajaa kuunnellen, ei se istu hiljaa opettajaa kuunnellen ennen kuin asialle tehdään jotakin. Opettaja voi vaihtaa menetelmää, tai kasvattaa oppilaansa siihen, mitä heiltä haluaa. Lisäksi on oikeudenmukaista olla sulkematta (edes ajatuksissaan) ongelmallisia oppilaita tämän kasvatuksen ulkopuolelle.<br /><br />Edellämainittu ei tarkoita, että oppilaiden pitäisi käyttäytyä huonosti, että heille tulisi sallia mitä tahansa, tai että heitä tulisi kannustaa sikailuun ja törkeään käyttytymiseen.<br /><br />Opettajajohtoinen, oppikirjakeskeinen tai pänttäävä opiskelu on joskus paikallaan siinä missä mikä tahansa muukin opiskelu. Pelkkää tällaista en itse suosi. Jos oppilaat eivät pysy housuissaan hiljaisella tunnilla, voi ratkaista mistä kiikastaa. Sitten kun ongelmaa ei enää ole, voi palata alkuperäiseen yritykseen.<br /><br />Oppilaat ovat pääsääntöisesti nuorempia kuin opettaja, ja opettajaan nähden alisteisessa asemassa. Siksi on ennen kaikkea opettajan velvollisuus kohdella heitä oikeudenmukaisesti, ja opettaa tällainen ihmisten kohtelu heillekin.<br /><br />Viihtyminen ei tarkoita tylsämielistä naureskelua ja piereskelyä, häiriköintiä ja kiusaamista. Se tarkoittaa sitä, että kokee mielekkyyttä. Oppiminen vaatii epämukavuusalueelle menemistä ja sinnikkyyden kasvattamista. Tämä onnistuu useimmille mukavan toiminnan parissa siten, ettei vaatimustaso ole jatkuvasti liian korkea.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-81155355109505224082013-12-23T21:18:04.198+02:002013-12-23T21:18:04.198+02:00No kyllähän minä oikein hyvin osasin ulkolukea. Ei...No kyllähän minä oikein hyvin osasin ulkolukea. Ei siinä ollut mitään ongelmaa. Kympit peruskoulussa ja lukiossa ja sittemmin vitoset amk:ssa sen todistaa. Ongelma vaan on siinä, että ne ulkoaluetut asiat unohtuu saman tien sen tentin jälkeen. Merkityksettömiä tavuja. <br /><br />Sen sijaan monenmoisia asioita, nippeleitä ja laajoja kokonaisuuksia muistan sen vuoksi, että olen opiskellut, mietiskellyt, pohdiskellut, työstänyt ja kirjoitellut päätelmiäni asioista. Ja ne nippelit ja kokonaisuudet pysyvät myös päässä, toisin kuin ne merkityksettömät, päähän päntätyt tavut, jotka muistaa sen mitä tentin läpäisemiseen tarvitsee. <br /><br />Kyllähän noi sun linkin asiat voi halutessaan päntätä ja sitten unohtaa, mutta jos itse tuollaisia haluaisin opiskella, keksisin jonkin järkevämmän tavan, esimerkiksi käytännön tilanteiden harjoittelun ja niihin kytkemisen yms. Eikä ole edes vaikeaa.<br /><br />Lueppa vähän noista oppimisteorioista, ihan ajatuksella, niin ymmärrät mitä tarkoitan. Monella pänttäämällä pärjänneellä on päähän pinttymä pänttäämisen tehokkuudesta. Itsestäni pänttääminen on lähinnä älytöntä vaikka hienoja arvosanoja sainkin, koska oppimisen kannalta se on varsin tehotonta. Mikäli olet sitä mieltä, että tylsyys on oppimisen ehto, perustele tämä jonkin oppimis/motivaatio tai ihan minkä tahansa teorian perusteella, siis jonkin muun kuin mutun, johon nyt kovasti tunnut nojaavan. <br /><br />Takapulpetin tyttöAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-13203951880053104232013-12-23T20:57:27.811+02:002013-12-23T20:57:27.811+02:00"Itse olen kuluttanut erilaisia koulun penkke..."Itse olen kuluttanut erilaisia koulun penkkejä reilun 20 vuoden ajan, ja jos opiskelu on ollut tylsää ja on perustunut pänttäämiseen, en ole oppinut mitään." <br /><br />Sehän ongelma on, että ulkoluvun taitoa ei enää pakoteta opettelemaan. Siksi opiskelu on tehotonta. Kun tylsyyttä ei siedetä, ei myöskään opita. Katsopa tämä linkki:<br /><br />http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Ipa-chart-all-1000px.png <br /><br />Tuo on yksi monista monisteista, jotka jaettiin fonetiikan peruskurssilla. Siitä oli tentissä paljon kysymyksiä. Kaikki, mikä paperissa on, piti myös osata. Konsonanttien ääntötapa ja -paikka, vokaalikaavio, tarkkeet ja niin poispäin.<br /><br />Opiskeluuni kuuluu paljon tämäntyyppisen materiaalin ulkoa opettelua. Miten muutenkaan tämän voisi oppia kuin pänttäämällä? Vai onko tultu jo siihen, että koska materiaalin opettelu on tylsää, ei sitä tarvitsekaan opetella? Eikö siitä huolimatta, että tämä kuuluu aivan alkeisiin? Eikö maisterilta tarvitse vaatia enää niitäkään?<br /><br />YxXalastaЯAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-55384485138140247042013-12-23T18:29:30.555+02:002013-12-23T18:29:30.555+02:00Laura, katsoin vasta äsken lopultakin sen linkin. ...Laura, katsoin vasta äsken lopultakin sen linkin. Ei se ole kyllä yhtään haitannut keskustelua, vaikka se onkin ollut katsomatta. Olen ollut varmaan maltillisempi, kun en nähnyt sitä.<br /><br />Miten sinä HUMANISTINA (ainakin käytit tätä termiä tuolla aiemmin) voit sanoa, että ihmisiä ei pidäkään kunnioittaa lähtökohtaisesti (tarkoitit tällä opettajia, ei oppilaita). Humanismin tärkein ajatus on KAIKKIEN IHMISTEN JA ELÄMÄN KUNNIOITTAMINEN. Sinähän tällä asennoitumisella juuri kannustat oppilaita siihen, mistä aiemmin puhuin, opettajien koettelemiseen eli sisäänajoon kiusaamalla. Meillä Suomessa oppilaat arvostelevat ääneen opettajan ulkomuotoa, kyselevät tämän seksielämästä ja keksivät rumia kutsumanimiä. Tätä tasoa se kyseenalaistaminen on. Nyt olen todella hämmästynyt!Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-10430636743464294132013-12-23T17:40:24.919+02:002013-12-23T17:40:24.919+02:00Juu juu, mutta en minä niitä sanoja siinä pelissä ...Juu juu, mutta en minä niitä sanoja siinä pelissä oppinut (ei jää niin helpolla mieleen) vaan hoin ääneen, koska halusin oppia ne. <br /><br />Miksi meillä lähdetään siitä, että kauhean mukavaksi tehty koulu ei olekaan mukava? Kouluviihtymisestä kyseltäessä jäykkien ja vanhanaikaisten koulujen maissa oppilaat vastaavat viihtyvänsä. He tuntevat olonsa turvalliseksi, kun on hyvä järjestys, opettajia teititellään ja pidetään auktoriteetteina eikä kavereina. Samahan se on perheissäkin: lasten on on parempi kasvaa perheessä, jossa vanhemmat ovat tyyliltään ja tavoiltaan vanhempia eikä kavereita. Meillä oppilaat kertovat, etteivät viihdy. Jotkut ovat selittäneet, että suomalaislapsethan ovat niin ironisia, eivät he voi vastata tykkäävänsä. Minä en usko tuota. Luulen, että kyseessä on juuri hälinä. Eihän aikuinenkaan halua tehdä työtään kauheassa sekasorrossa, jossa ei keskitytä kunnolla mihinkään ja työtapoja vaihdetaan koko ajan. Minun neuvoni olisi, että rauhoitutaan.Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-17780781334495631262013-12-23T17:26:50.866+02:002013-12-23T17:26:50.866+02:00Eiköhän se ole todella paljon omasta päästä kiinni...Eiköhän se ole todella paljon omasta päästä kiinni kiinnostaako maailma vai ei. <br /><br />Opettajan pitää hehkuttaa ja yrittää saada oppilas pitämään aineestaan - tietenkin kaikki opettajat tekevät niin, se on itsestäänselvyys ja hyödyksi omalle työlle - olkoon kyseessä päiväkoti tai kansalaisopisto, mutta se tarttuvatko kaikki syöttiin on niin monesta muusta asiasta kiinni. <br /><br />Kummallista onkin juuri se, että niin monet eivät ole valmiiksi kiinnostuneita paljon mistään. Kotien asenne, yhteiskunta, nuorisokulttuuri, aikamme arvot? Minä luulen, että itseäni ja ikätovereitani oli helppo opettaa. Me halusimme ylöspäin ja imimme tietoa. Me emme ikinä kysyneet, onko tämä hauskaa. Silloin käytettiin myös sanaa AHKERA, joka nyt on jotain naiivia ja näemmä kasvatustieteilijöidenkin mielestä turhaa. Minusta juuri tällaisia arvoja pitäisi nostaa uudelleen esiin, ahkeruus, yhteistyö (aiemmin käytettiin jopa sanaa solidaarisuus), palkita keskiarvosta ja hyvästä käyttäytymisestä eikä jostain tempusta tai normaaliakin huonommasta koulunkäynnistä tyyliin "nyt se tulee jo kouluun joka toinen päivä". Kaikkein kauheinta on viime vuosina ollut kympin tyttö -termi ja sille naureskelu, ikäänkuin hyvin suoritettu opiskelu ei olisikaan koulunkäynnin päämäärä. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-2056858807249279412013-12-23T16:10:59.780+02:002013-12-23T16:10:59.780+02:00Jopas on juttua. Juuri kun lukee kasvatuspsykologi...Jopas on juttua. Juuri kun lukee kasvatuspsykologian kirjasta, että jaahas, mukava oppimisympäristö ja oppimis-/opetusmenetelmät kasvattaa opiskelumotivaatiota ja tehostaa oppimista, niin sitten täällä joku aukoo päätänsä, että opiskelun pitää olla tylsää, että se on tehokasta. Hämmentävää. <br /><br />Itse olen kuluttanut erilaisia koulun penkkejä reilun 20 vuoden ajan, ja jos opiskelu on ollut tylsää ja on perustunut pänttäämiseen, en ole oppinut mitään. Sen verran kuitenkin noheva olen, että erinomaisin arvosanoin olen kaikista kouluista valmistunut, mutta mitään ei ole pänttäämällä päähän jäänyt. Ne mitä on jäänyt päähän, on jäänyt erilaisista KIVOISTA tehtävistä, esimerkiksi markkinointisuunnitelman tai liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Näistä tekoprosesseista jäi myös teoriat hyvin mieleen, toisin kuin asia oli niissä kursseissa jossa piti vaan lukea kirja ja oksentaa tenttipäivänä paperille se mitä nyt sattui hetkellisesti päähän tarttumaan. <br /><br />Lauralle lämmin kiitos hienosta blogista! Todella mukavaa luettavaa ja samoin on Pekka Peuran maot.fi :) Näitä asioita olen itsekin pohdiskellut itseasiassa jo siitä lähtien, kun innokkaana kouluun taannoin menin ja huomasinkin, että täällähän on ihan typerää ja näillä menetelmillä ei kyllä opi oikeesti yhtään mitään (huom. edellä n. 8 vuotiaan näkemys vuoden koulun käynnin perusteella :D ei tosin ole hirveästä mieli muuttunut sittemmin ;) )<br /><br />terv. kasvatustieteiden fuksi. Takapenkin tyttö ja yli-innokas oppija/opiskelijaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-86076115568984193962013-12-23T14:21:18.201+02:002013-12-23T14:21:18.201+02:00"Oppimisen pitäisi tuntua mielekkäältä ja mot..."Oppimisen pitäisi tuntua mielekkäältä ja motivoivalta."<br /><br />Ammattikirjailijat korostavat usein sitä, että kirjoittaminen on tuskallista ja turhauttavaa, mutta silti on vain kirjoitettava. Jos jää odottamaan inspiraatiota, tekstiä ei synny. Niinäkin päivinä, kun mitään ei saa aikaiseksi, on vain kirjoitettava. Se vie prosessia eteenpäin. Tärkeää on rutiini, jokapäiväisyys, yrittäminen ilman tulosta.<br /><br />Minun on vaikea kuvitella, että opiskelusta voisi tehdä mielekästä ja motivoivaa. En ole koskaan päässyt tuohon omilla menetelmilläni tai koulun menetelmillä. Tehokas oppiminen on ollut minulle aina tuskaista, turhauttavaa ja raskasta. Palkinto tulee vasta jälkikäteen, kuukausien tai vuosien päästä, kun työ rupeaa kantamaan hedelmää. Silloin tehdystä työstä ja uuden oivaltamisesta voi tuntea iloa.<br /><br />Nykykoulun ongelma piilee juuri siinä, että oppilaita ei kasvateta sietämään turhautumista ja turhan työn tekemistä. Tehokas oppiminen kuitenkin vaatii nimenomaan noiden asioiden sietämistä. Jos oppimisprosessin jokaisessa vaiheessa kyseenalaistaa sen, onko tästä mitään hyötyä tai onko tämä mukavaa, niin koskaan ei pääse perille.<br /><br />Tylsä opiskelu on myös tehokasta opiskelua. Sitä jaksaa rajallisesti, mutta ainakin minä opiskelen mieluummin kaksi tuntia päivässä ja pidän lopun päivää vapaata kuin opiskelen kymmenen tuntia päivässä oppimatta juuri mitään. Yliopisto edustaa tätä kymmenen tunnin systeemiä. Paljon ja tehottomasti. Väsymistä ja turhautumista oppimattomuudesta.<br /><br />YxXalastaЯAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-78464564492047081212013-12-23T14:08:28.899+02:002013-12-23T14:08:28.899+02:00"Pänttääminen on mieleen painamista - ja se o..."Pänttääminen on mieleen painamista - ja se on kivaa!"<br /><br />Tarkoitit varmaan jotain tällaista: "Pänttääminen on minun mielestäni joissain itse valitsemissani tilanteista kivaa". Se on varmasti totta, mutta siitä ei voi päätellä, että pänttääminen olisi kaikkien mielestä kaikissa tilanteissa kivaa. <br /><br />Sanapeli perheen tai ystävien keskuudessa ja koulunkäynti ovat ihan eri tilanteita. Kyllä oppilaatkin pänttäävät esimerkiksi Nälkäpelin fanfictionia, jalkapalloilijoita tai Pokemon-hahmoja. Ongelma on se, että nämä asiat kiinnostavat heitä, joten pänttääminen on mielekästä. Koulu ei ole nykymuodossaan samalla tavalla kiinnostava, joten motivaatiota on vaikea löytää. <br /><br />Useiden oppilaiden mielestä koulussa opittavat asiat ovat hyödyttömän, jopa mielivaltaisen tuntuisia. Jos itse pitäisi opetella huomiseen mennessä vaikkapa Richard Claydermanin diskografia tai Honda-merkkiset kaksipyöräiset moottoriajoneuvot vuosien 1982-2012 väliltä ulkoa, niin innostusta voisi olla vaikea löytää. Opettajien mielestä tietenkin vaikkapa jalokaasujen tunteminen on paljon tärkeämpää kuin mainitsemani esimerkit, mutta oppilaan voi olla hankala ymmärtää eroa.<br /><br />Oppimisen pitäisi tuntua mielekkäältä ja motivoivalta, sitten jaksaa päntätäkin, kuten itse esimerkissäsi loistavasti kerrot. Opetuksen pelillistäminen onkin yksi keino, jolla motivaatiota voisi löytyä. Tässä aiheessa saavutammekin itse asiassa mukavasti yhteisymmärryksen: tämän kommentoimamme blogikirjoituksen aihehan on keksiä keinoja, joilla koulusta saataisiin enemmän sellainen paikka, jossa oppiminen tapahtuisi mukavasti ja jossa pänttääminen OLISI kivaa! <br /><br />Tämän yhteisymmärryksen ilmapiirissä toivotankin kaikille keskustelijoille ja blogiemännällemme rauhallista joulua!Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-84484611463531002662013-12-23T10:17:36.138+02:002013-12-23T10:17:36.138+02:00Nythän sinä olet täysin pessimisti! Kokemukseni mu...Nythän sinä olet täysin pessimisti! Kokemukseni mukaan näin ei ole. Kävimme kollegojeni kanssa kaiken aikaa koulutuksissa ja toimme mukanamme mm. Kutsuva koulu -idean, jonka tuloksena oppilaille järjestettiin välituntitilat eikä ajettu enää ulos pakkaseen.<br />Älä linnoittaudu oppilaiden puolelle osaavia ja hyviä opettajia vastaan. Jos näin teet, et saa tietenkään mitään hyviäkään ideoita läpi. Äläkä ole jääräpäinen. Kyseenalaista myös omat ehdotuksesi - ehkä ne eivät olekaan käyttökelpoisia vaan vain kuulostavat hyvältä. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-50468943743644427792013-12-23T10:09:47.137+02:002013-12-23T10:09:47.137+02:00Onpas täällä pitkä keskustelu, joka vain jatkuu. M...Onpas täällä pitkä keskustelu, joka vain jatkuu. Minunkin pitää vielä palata, kun mietin keskustelua oppimisesta ja jaosta pänttäämiseen ja muihin keinoihin. Pänttääminen on mieleen painamista - ja se on kivaa! Eilen illalla pelasimme mieheni kanssa englanninkielistä sanapeliä, jossa opin viisi uutta sanaa. Toistelin niitä monta kertaa ja kokeilin aamulla: mielessä olivat. <br />Opiskeluaikana opettelin ulkoa kirjan rungon, kappaleiden sisällön otsakkeineen ja sitten muistelin, mitä ne kappaleet sisälsivät. Joskus kirjoitin kaiken ylös, rakensin kirjan ikäänkuin uudestaan. SiIINÄ SAMALLA syntyi koko ajan kysymyksiä, oivalluksia ja yhteyksiä jo ennen luettuun. Mistä niitä oivalluksia tulee, jos ei ensin tiedä mitään?Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-79909350327328590612013-12-23T09:52:42.539+02:002013-12-23T09:52:42.539+02:00Kiitos, kun ymmärsit, mitä minä yritän sanoa. En h...Kiitos, kun ymmärsit, mitä minä yritän sanoa. En halua itse olla mitenkään ketään vastaan, vaan lisätä ymmärrystä keskustelun kautta. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-85086298585787722132013-12-23T09:40:26.826+02:002013-12-23T09:40:26.826+02:00Ennakkoluuloja on siis molemmin puolin - ja miksi ...Ennakkoluuloja on siis molemmin puolin - ja miksi ei olisi? Tällä hetkellä argumentaatio kuulostaa siltä, että joka ikinen kerta kun opettaja joutuu pitämään tuntinsa perinteisellä tyylillä (kyselevä opetus, vihkotyöskentely, oppikirjan tehtävien tekeminen) ja työrauhaongelmia esiintyy, hän voi syyttää vain itseään koska hän ei ole tästä maailmasta. Totta kai tällä tavalla opettaja käpertyy itseensä ja kieltäytyy yhteistyöstä. Tässä blogissa toistat saman asian todella monella eri kärjekkäällä tavalla. Se saattaa viedä sinut lähemmäs kasvatustieteen professuuria, mutta kauemmas peruskoulun luokkahuoneesta ja tavallisen opettajan arjesta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-30214372992425757072013-12-22T22:05:35.468+02:002013-12-22T22:05:35.468+02:00Itse ajattelen mieleni syvimmissä sopukoissa, että...Itse ajattelen mieleni syvimmissä sopukoissa, että opettajanhuoneissa vallitsee niin suuri uskomus siitä, etteivät mitkään hyvältä kuulostavat ehdotukset voi pohjautua realismiin, ettei niitä haluta edes kokeilla. :)Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-33559831570646657962013-12-22T21:58:36.729+02:002013-12-22T21:58:36.729+02:00Kiitos blogini tarkasta lukemisesta! Noita yksilöl...Kiitos blogini tarkasta lukemisesta! Noita yksilöllistettyjä tehtäviä ei tarvinnut antaa kuin 4-5 kertaa, tämän jälkeen koko ryhmän toimivuus oli jo huomattavasti parempi. Lopulta saatoin jo jäädä itse pyörittelemään peukaloitani ryhmän hoitaessa hommat. Tuo ei siis lisännyt työmäärääni kuin korkeintaan hetkellisesti. Yksilölliset tehtävät eivät häirinneet muuta opetusta. Käytän usein tehtäviä, joissa oppilaat työskentelevät keskenään, pohtivat ja neuvovat toisiaan. Tällöin minulla ei itselläni ole niin kova kiire tunneilla. Olen vuosien varrella keräillyt tehtäviä ja "juttuja", joiden olen havainnut toimivan pomminvarmasti: oppilaat innostuvat, tykkäävät, tekevät ja oppivat. Tämä kaikki on vähentänyt työmäärääni ja ennen kaikkea lisännyt työssä viihtymistäni. Tarkoitukseni on jakaa tietoa näistä tehtävistä niin paljon kuin mahdollista. Tulen tekemään "tehtäväpostauksia" sitä mukaa kuin ehdin, ja kaikenlaista muutakin on vireillä. En ole ainoa, joka on löytänyt näitä keinoja. Itse asiassa meitä on valtavasti. Se, että teen asiasta myös tutkimusta, ei tarkoita sitä, että en jotenkin tajuaisi mitä opetustunneillani tapahtuu yleisesti ottaen.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-76857744133807529642013-12-22T21:42:32.262+02:002013-12-22T21:42:32.262+02:00Et ottanut kantaa Marjatan varsinaisiin pointteihi...Et ottanut kantaa Marjatan varsinaisiin pointteihin. Tämä vastauksesi on hyvin samankaltainen kuin nuo aiemmat: et ota kantaa siihen, mitä varsinaisesti sanoin. Puhuin työajasta. Siitä, miten se saadaan riittämään niin että silti saavutetaan haluttu lopputulos. Sen sijaan että ottaisit kantaa siihen, päädyt pitämään kommenttiani epä-älyllisenä.<br /><br />Otan esimerkin aiemmasta blogipostauksestasi: ratkaisit työrauhaongelmat tarjoamalla häiriköivälle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn tehtävän, ja seuraavalla oppitunnilla uuden.<br /><br />Itselläni on yhdeksän opetusryhmää, joissa on yhteensä noin 230 oppilasta. Saman konstin soveltaminen omassa tavallisen opettajan arjessani merkitsisi 18:a yksilöllisesti räätälöityä tehtävää joka viikko. Nykyisen työn lisäksi. On aivan selvää, ettei siitä tulisi pitkän päälle mitään.<br /><br />Kasvatustieteen laitosten pitäisi ottaa huomioon koulun arki. Tuntemieni opettajien keskuudessa vallitsee yleisesti uskomus, etteivät ne niin tee. Tällä kirjoituksellasi osoitat, että uskomukselle löytyy vankka todellisuuspohja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-29252771690383071002013-12-22T21:33:34.125+02:002013-12-22T21:33:34.125+02:00Tässä blogissa on käsitelty ihan ruohojuurikonkree...Tässä blogissa on käsitelty ihan ruohojuurikonkreettisia ehdotuksia: tehtäviä, menetelmiä, työtapoja ja niin edelleen. Tulossa on kaiken aikaa opetusmateriaaleja, koulutuksia ja henkilökohtaista apuakin olen tarjonnut. Yllä olevassa postauksessa on konreettisia ehdotuksia yleisempien periaatteiden suhteen. Tarjolla on linkkejä konkretiaa tarjoaviin blogeihin, kuten Maot.fi:hin ja Temmellykseen. Vaikka joku tarkastelisi asioita myös yliopistolta käsin, on epä-älyllistä jättää kuuntelematta hänen sanomaansa yksinomaan siksi, tai syyttää ohipuhumisesta vailla mitään selkeitä perusteluita.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-62768344061083950112013-12-22T20:49:23.873+02:002013-12-22T20:49:23.873+02:00Opettaja tekee töitä siinä missä nosturinkuljettaj...Opettaja tekee töitä siinä missä nosturinkuljettaja, laatoittaja tai putkimies. Opettaja on akateeminen duunari.<br /><br />Peruskoulun parantamisesta puuttuu harmillisesti konkretia. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten "hyvät vaihtoehdot ja laajasti toimivat ratkaisut" toteutetaan niin, ettei opettaja joudu tekemään enemmän työtä samalla palkalla kuin nyt. Yleensä opettaja työskentelee jo nyt noin 40 tuntia viikossa.<br /><br />Suuret kiitokset Marjatta Mentulalle kommenteista. Yliopistolta käsin näyttää olevan harmillisen helppo asettua niiden yläpuolelle ja keskustella niiden ohi.Anonymousnoreply@blogger.com