tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post8492002025284019415..comments2023-06-01T17:49:20.564+03:00Comments on Peruskoulupesula: Kriittisyyttä oppimassa ja opettamassaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-38023010706448876132013-10-30T22:22:37.799+02:002013-10-30T22:22:37.799+02:00Täydennän vielä: vuosilukuja tärkeämpiä yliopistol...Täydennän vielä: vuosilukuja tärkeämpiä yliopistollisessa historian opiskelussa ovat tietysti kokonaisuudet ja niiden hahmottaminen. ;-)Anu Lahtinenhttps://www.blogger.com/profile/03410259583488004081noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-73245746823579582952013-10-30T22:19:53.732+02:002013-10-30T22:19:53.732+02:00On hyvä jos opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä,...On hyvä jos opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä, ja olen katsonutkin noita Saxberg-esimerkkejä ja ne vaikuttavat hyviltä. Toivon myös että meneillään olevassa paikallishistoriallisessa hankkeessa pystyisin tuottamaan jotain vastaavia aineistoja paikalliseen historianopetukseen.<br /><br />Mutta kriittisyyden oppimisessakin voi suoriutua pinnallisesti, ja sisältöjen valinnaisuutta voi kritisoida muutenkin kuin kansallisesta näkökulmasta. Yliopistoon tulevien opiskelijoiden historiatiedot ovat välillä niin sekaisin, että yliopistolla on jouduttu osin palaamaan uudelleen kronologisiin esityksiin ja hakemaan yhteistä kokonaiskuvaa opiskelijoille, jotta he voisivat sitten edetä kohti omia tulkintojaan.<br /><br />Välillä tuntuu myös siltä, että oppijat kääntävät asian mielessään melkein niin päin että koska ulkoaoppiminen on "huono juttu" niin oppimatta jättäminen on paras kriittisyyden ja lahjakkuuden osoitus. "Ei ole hyötyä siitä, jos muistaa kaiken ulkoa muttei osaa käyttää tietoa", toistelivat oppilaat kouluaikoinani, mutta ei siitäkään ole mahdottomasti hyötyä, jos ei ollut tietoja sen enempää kuin käyttötaitojakaan.<br /><br />Tietenkin on historian tutkijoiden ja opettajien intresseissä, että historiaa opetetaan kiinnostavasti. Yliopistolla eräs tärkeimpiä historian opinnoissa opittavia asioita on se, että ei keskitytä muistamaan vuosilukuja vaan opitaan se, mistä ne vuosilukutiedot voi tarvittaessa löytää. Tässä voitaisiin varmasti tehdä paljon uutta koulujenkin tasolla. Kun olin mukana kirjoittamassa koulun historian oppikirjaa, työläännyin usein opetussuunnitelmaan, joka rajasi aika lailla teema- ja käsittelyvalintoja. <br /><br />Poloisen Pähkinäsaaren rauhan merkityksestä vähän saivarrellakseni ... on monenlaisia tulkintoja, mutta sen merkityksiä voi selittää mm. seuraavasti:<br />- ensimmäinen varsinainen rauhansopimus ja rajanveto, jossa "Suomen" aluetta alettiin rajata läntisen Euroopan kulttuuripiiriin (tosin raja meni eri kohdasta kuin nykyään)<br />- kaupankäynnin ja talouden kehittämisen kannalta tärkeä etupiirijako, joka rauhoitti tilannetta<br />Tosin on ihan totta, että nykynäkökulmasta Pähkinäsaaren rauhan raja ei ole niin merkittävä kuin ehkä voisi olla laajempi ymmärrys esimerkiksi Itämeren kaupan ja vallankäytön muutoksesta 1300-luvulla. :-)<br /><br />yst.terv. Anu Lahtinen, dosentti, Turun yliopistoAnu Lahtinenhttps://www.blogger.com/profile/03410259583488004081noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-75927778240123930522013-10-30T12:15:03.850+02:002013-10-30T12:15:03.850+02:00Tuohilampi kirjoittaa: "Siksi ei ole niin tär...Tuohilampi kirjoittaa: "Siksi ei ole niin tärkeää opettaa historian sisältöjä, koska oppilaat voivat tutustua niihin itse internetin kautta. Tärkeämpää on opettaa heitä kriittisiksi lähteitä kohtaan ja ymmärtämään miksi historiassa ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla."<br /><br />Koululainen tai aikuinenkaan ei pysty lähdekriittisyyteen ellei tiedä ja ymmärrä missä ja millaisessa tilanteessa lähteet ovat syntyneet. Hän ei myöskään ymmärrä miksi ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla, ellei hän ymmärrä historiallisten tapahtuminen laajempaa kontekstia. Kyetäkseen näihin melko abstraktia ajattelua vaativiin tekoihin täytyy hänellä olla jonkinasteiset perustiedot menneisyyden tapahtumista. Tämä valitettavasti (?) edellyttää jonkinasteisen historiallisten tapahtumien ajallisten ja paikallisten tapahtumien osaamista. Pelkkä yksittäisten asioiden googlailu ei riitä, vaan on oltava riittävä tietopohja, johon verrata omaa päättelyään. Jos oppilas lukee Anne Frankista tai muusta menneisyyden poikkeusyksilöstä ei hän pysty asettamaan tämän toimia mihinkään kontekstiin eikä arvioimaan tämän "poikkeuksellisuutta" mikäli hänellä ei ole riittävää tietoa historiallisista tapahtumista. Toisekseen "poikkeusyksilöiden" elämiin tutustuminen näyttää jossain määrin paluulta menneiden vuosikymmenien historianopetukseen, jossa kuninkaat ja maineikkaat sotapäälliköt seikkailivat. Menneisyydessäkin suurin osa ihmisistä eli ihan tavallista arkea. <br /><br />On vaikea uskoa, että peruskouluopetus enää 2010-luvulla olisi jotain "suuren isänmaallisen kertomuksen" toistoa, sillä se ei ollut sitä enää edes 1990-luvulla kun lopettelin peruskouluani, huolimatta varsin maanpuolustushenkisestä opettajastani. Ryhmätyöt, retket jne. kuuluivat jo tuolloin opetukseen, joten on vaikea ymmärtää millaista ja minkä vuosisadan historianopetusta vastaan tässä luennoitsija ja luentopäiväkirjan kirjoittaja asettuvat.<br /><br />Muutamista kriittisistä kommenteistani huolimatta on hyvä, että aiheesta keskustellaan. Terveisin Ulla Ijäs, historiaa yliopistossa opiskellutAnonymousnoreply@blogger.com