tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.comments2023-06-01T17:49:20.564+03:00PeruskoulupesulaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/10014192965025673526noreply@blogger.comBlogger639125tag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-34915249148477221612021-11-19T19:52:18.034+02:002021-11-19T19:52:18.034+02:00Welling the GOAT
Welling the GOAT<br />Mlg Jonnehttps://www.blogger.com/profile/05107488965938322863noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-54392928555875036592021-08-08T21:39:10.594+03:002021-08-08T21:39:10.594+03:00Tähän vielä muisto omalta kouluajaltani. Pikkuhilj...Tähän vielä muisto omalta kouluajaltani. Pikkuhiljaa huomasin että opettajista suurin osa, ennekaikkea naisopettajat, alkoivat löysäilemään näissiä asioissa, ei tarvinnut viitata, ei nousta seisomaan, luokassa alettiin olla takit ja pipot päällä, pulpetit missä sattuu jne. Ja poikien keskuudessa alkoi muodostumaan "oma koulupuku", leviksen farkut ja takit. Ja jolla ei niitä ollut joutui kiusatuksi. yhdessä vaiheessa poikien keskuudessa oli muotia että pipoa EI saanut olla päässä edes ulkona, pipot revittiin päistä ja nakeltiin lumihankeen. Oppilaat luovat omia sääntöjään silloin kun koulu löysäilee ja kuria ei ole. Lopulta pari miesopettajaa sai vain huutamalla, tönimällä ja raivoamalla kurinpalautusta aikaan. Koulu ilman kuria on koulu ilman opetusta. Joillain tunneilla ei opetuksesta tullut juuri mitään kaikkien vain melutessa, muistan kaksi kertaa että naisopettaja itki. En kyllä kaipaa niitä aikoja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-42976680829316917842021-08-08T21:32:53.780+03:002021-08-08T21:32:53.780+03:00Koulupuvut käyttöön, siinä on oikea lääke tähänkin...Koulupuvut käyttöön, siinä on oikea lääke tähänkin ongelmaan. yhteiskuntamme on täynnä eri sääntöjä, ja ne on tehty nimenomaan helpottamaan elämää eikä vaikeuttamaan sitä. Oletettavasti suurin osa oppilaista jossain vaiheessa siirtyy työelämään. työpaikoilla, rakennustyömailla, sairaaloissa, erilaisissa viroissa yms on erilaisia työasuja. Ja näin pitää ollakin. Liikuntatunneilla käytetään liikuntavaatteita, uimahallisauima-asuja. Samoin koulussa voidaan käyttää koulupukua. Käytöstapoihin kuulu, että sisällä lakki pois päästä. Piste. Kun opettaja kysyy, noustaan vastaamaan, kun on kysyttävää, viitataan. Tämä helpottaa koulutyötä. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-25149571684137133642019-10-22T12:33:15.003+03:002019-10-22T12:33:15.003+03:00hieno teksti!hieno teksti!Makkaranoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-19521978433463626642018-07-01T04:35:19.172+03:002018-07-01T04:35:19.172+03:00Welling oli vanha biologian ja maantiedon opettaja...Welling oli vanha biologian ja maantiedon opettajani. Allekirjoitan jokaisen kohdan mistä hän puhuu. Olen päässyt kokemaan vanhan analogisen ajan peruskoulussa ollessani ~15 vuotta sitten sekä uuden digitalisoituneen lukioajan aikuislukiossa nyt.<br /><br />Welling on hel****n taitava opettaja ja loistava pedagogi. Jokaisen pitäisi mennä viikoksi seuraamaan hänen opetustaan. Yksikään tabletti ei edelleenkään korjaa sitä kynän, paperin, kalvon ja samanaikaisen selostamisen cocktailia. Lyömätön yhdistelmä.<br /><br />Kasperi K.<br />7D-9DAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-40475106122239695212017-12-31T15:09:02.119+02:002017-12-31T15:09:02.119+02:00Kiitos!
PKP on tosiaan ollut tauolla meidän kirj...Kiitos! <br /><br />PKP on tosiaan ollut tauolla meidän kirjoittajien kiireiden vuoksi, mutta tarkoituksenani olisi ensi vuonna pyyhkiä blogista pölyt ja julkaista jonkin verran uutta sisältöä. <br /><br />Valitettavasti lukiouudistuksesta tuskin tulee kirjoitusta; en oikein keksi siihen mitään kiinnostavaa näkökulmaa. Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-9710739067387764902017-11-15T15:19:17.246+02:002017-11-15T15:19:17.246+02:00Hei,
Löysin teidän bloginne koulutehtävän seurauk...Hei,<br /><br />Löysin teidän bloginne koulutehtävän seurauksena ja olen nyt lukenut muutaman postauksen. Hienoa sisältöä olette kyllä luoneet ja ehdinkin jo harmitella ettei uutta sisältöä ole tullut nyt yli vuoteen. Oletteko ajatelleet jatkaa kirjoittamista, sillä minä ainakin kuulisin mieluusti mielipiteenne viritteillä olevasta lukiouudistuksesta :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-7404184618933288932017-03-08T14:18:01.425+02:002017-03-08T14:18:01.425+02:00Merkittävin kannanotto vapaaehtoisen ruotsin puole...Merkittävin kannanotto vapaaehtoisen ruotsin puolesta löytyy maaliskuisen hesarin nettimielipidepalstalta:<br />” --- Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä. --- Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. --- Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. --- Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.”<br />http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html<br />Kannanoton takana ovat kielten opetusneuvokset, juuri eläkkeelle jääneet. Tämän jälkeen ei enää voida sanoa, että alan asiantuntijat kannattava pakkoruotsia ja ettei se ole poissa mistään!<br /><br />Nämä ovat alan kovimmat leidit - se että heidän oli jäätävä eläkkeelle voidakseen sanoa tämän ääneen, kertoo jotain painostuksen kovuudesta.<br /><br />Huomioidaan tämä nyt ja nostetaan esiin mahdollisimman monilla foorumeilla. Tämä pitäisi lähettää linkkinä jokaiselle kansanedustajalle, ministerille ja puoluejohtajalle puoluekentän laidasta laitaan!!!<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-57566809798626002712017-02-26T16:28:05.607+02:002017-02-26T16:28:05.607+02:00Onneksi koulumaailma alkaa pikkuhiljaa kypsyä myös...Onneksi koulumaailma alkaa pikkuhiljaa kypsyä myös lahjakkaiden opetuksen eriyttämiseen. Onnistunut matematiikan opetuksen eriyttäminen ei todellakaan ole tätä iänikuista "opeta kaveriasi ja opi samalla sosiaalisia taitoja". Opettajalehdessä 4/2017 on juttu siitä, kuinka peruskoululainen pääsee suorittamaan lukion matematiikan kursseja: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408918707234Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-61159400906703193202016-12-16T11:35:38.628+02:002016-12-16T11:35:38.628+02:00Hei, ja kiitos kommentista! Huomasin tämän komment...Hei, ja kiitos kommentista! Huomasin tämän kommentin vasta nyt, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan?<br /><br />Puhtaasti kuvaileva arviointi olisi parempi, mutta se vie myös aikaa. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollista käyttää niin paljon aikaa oppilaiden arviointiin. Olen itse nyt syksyllä arvioinut oppilaitani sanallisesti arviointikeskusteluiden myötä, ja vaikka se onkin ollut tosi hedelmällistä, on siihen kulunut myös jumalattomasti tunteja. Jos minulla olisi vaikkapa 25 opetustuntia, ei tämä olisi mitenkään mahdollista.<br /><br />Ns. vetovalikosta otettu sanallinen arviointi on huonompi ratkaisu, mutta kuulemani mukaan se toimii kuitenkin paremmin kuin numeroarviointi. "Tarvitsee harjoitusta" otetaan vastaan paremmin kuin "6", vaikka ne tarkoittaisivatkin ihan samaa asiaa. Tähän on varmasti jokin kiinnostava psykologinen syy. Ehkä lyhyt lause johdattaa huomion osaamisen tasoon, eikä arviointi tunnu tuomitsevalta? Kuutosen saaminen tekee sinusta kuutosen oppilaan (ja sitä myöten myös kuutosen *ihmisen*), mutta "Tarvitsee lisäharjoitusta" tarkoittaa vain, että matikkaa täytyy opetella lisää, jos haluaa opettajan olevan tyytyväinen? <br /><br />En osaa sanoa, mutta näin se käytännössä tuntuu kuitenkin toimivan. Ihmiset toimivat välillä erikoisesti.Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-29232651744575755282016-08-21T12:12:05.788+03:002016-08-21T12:12:05.788+03:00Hei
Törmäsin tähän vanhaan viestiketjuun nyt kun u...Hei<br />Törmäsin tähän vanhaan viestiketjuun nyt kun uusi OPS on astunut voimaan ja sanallista arviointia hehkutetaan. Valitettavasti usein taitaa OPS-työssä olla tilastotiede hukassa totaalisesti ja pistetään pää pensaaseen seuraavasti: <br /><br />1 entisten numeroiden (järjestysasteikko) sijaan annetaan "sanallinen" arviointi, jossa järjestysasteikko edelleen käytössä mutta numeroiden sijaan sanat (erinomainen, kiitettävä, hyvä, jne.) tai lyhyt sanallinen luonnehdinta (edistynyt erinomaisesti / edistynyt hyvin / edistynyt / tarvitsee lisäharjoitusta). <br /><br />2 sanallista palautetta ei siis välttämättä kirjata sen enempää kuin ennenkään<br /><br />Kysymys: mitä eroa tällä sanallisella ja perinteisillä numeroilla on<br />a) tosiasiallisesti arvioinnin informaatiosisällön kannalta<br />b) oppilaiden keskinäiseen vertailuun (montako tarvitsett lisää rastia sait?)<br />c) opiskelumotivaatioon, jonka lasku huolettaa etenkin LUMA-aineissa, joissa keskittyä ja ymmärtää <br /><br />Heikoimpien oppilaiden motivaatio saattaa kasvaa ja traumat todistuksen kutosista voivat hieman helpottaa, mutta keskitasolla ja paremmat saattavat hivenen kärsiä motivaatio-ongelmista ja panostus itselle vahvoihin oppiaineisiin saattaa "arvostuksen puutteen tunteen" vuoksi asteen verran heiketä<br /><br />Olisiko siis parempi jättää tämä "muka sanallinen" arviointikin pois ja panostaa pelkästään kuvailevaan arviointiin. Se varmaan esim. LUMA-aineissa onnistuisi motivaation ja oppimisen kannalta mielekkäästi, jos vain uskallettaisiin mennä itsenäisen opiskelun malliin (Pekka Peuran matematiikka). Silloin jokainen tietäisi itse oman tasonsa varsin hyvin ilman kokeita ja opettajan arviointiakin. Koearvosanat ja todistusnumero eivät olisi niin motivaattoreina vaan oma edistymisen tunne ja mielenkiinto.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-77374588212430625832016-05-28T19:48:34.742+03:002016-05-28T19:48:34.742+03:00Minä en haluaisi lapsiani joulujuhlaan jossa juhli...Minä en haluaisi lapsiani joulujuhlaan jossa juhlitaan jotain Allahia samalla. Olen pakana. Jos mkenen Saksaan, alistun mielelläni valtakulttuurin tavoille enkä yritä saada omaa kulttuuriani heidän kouluihinsa. Blitzmadchenhttps://www.blogger.com/profile/09516184158276286567noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-67093135596552013642016-04-25T21:35:07.953+03:002016-04-25T21:35:07.953+03:00Tuolla näköjään joku muukin valittaa yliopiston ry...Tuolla näköjään joku muukin valittaa yliopiston ryhmätöistä. <br /><br />http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=5078763&t=5078438Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-20021700323838330522016-04-17T21:56:48.976+03:002016-04-17T21:56:48.976+03:00Juuri niin, ilmiöt eivät ole sama asia kuin TVT ei...Juuri niin, ilmiöt eivät ole sama asia kuin TVT eikä monialaisiin kokonaisuuksiin välttämättä tarvita tietotekniikkaa lainkaan. Nyt meillä ollaan tekemässä ilmiöitä ja digiloikkaa yhtä aikaa, joten luonnollisesti moni yhdistää nämä, mutta ne ovat ihan eri asioita.Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-90345684462148736362016-04-17T18:53:04.507+03:002016-04-17T18:53:04.507+03:00Totta, koulu kehittyy vain uutta kokeilemalla. Toi...Totta, koulu kehittyy vain uutta kokeilemalla. Toivon että ilmiöopetus tuleekin olemaan paljon muuta ja enemmän kuin selaa ja kelaa ja pelaa "tieto""verkkoja"-tyyppistä sekundääristä toimintaa. <br /><br />Esim. todellisia ajattelun taitoja ei harjoitella niin vaan vahvassa vuorovaikutuksessa m y ö s tiedollisen ja taidollisen ohjaajan johdattelemana. <br />Kato-ite-tosta- pedagogia saattaa olla ihanne meille aikuisille muttei välttämättä lapsille ja nuorille, jotka edelleen tarvitsevat aikuisia koulussakin. <br /><br />Mutta j o s lukutaidon ja ajattelun eri osalueet tulevat ilmiömenossa paranemaan vähänkin nykyiseen tilanteeseen verrattuna niin lopetan skeptisyyteni heti siihen paikkaan. Tietenkin tähän onnistumiseen tarvitaan muutakin kuin pädien räpläämistä. Kovin mone ope vaan kuvittelee että ilmiö = kuin lisää tvt:tä ja muovista teknosäläsoftaa. Tämä väärä lähtöruutu kannattaisi korjata jo heti alussa. Nyt tuo käsitys on vahvasti valitettavasti vallalla. Ilmiöissä tvt on vain yksi monista välineistä, onhan? <br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-10871467045575911162016-04-16T22:20:49.751+03:002016-04-16T22:20:49.751+03:00Kiitos kommentista.
Netin ja somen kautta opettaj...Kiitos kommentista.<br /><br />Netin ja somen kautta opettajat voivat tosiaan kertoa toisilleen kokemuksiaan luokkahuoneiden seinistä piittaamatta, ja sen vaikutukset alkavat ehkä pikku hiljaa näkyä. Toivotaan parasta.Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-17476762126269501792016-04-16T22:19:04.979+03:002016-04-16T22:19:04.979+03:00Kiitos kommentista.
En oikein usko, että esim. i...Kiitos kommentista. <br /><br />En oikein usko, että esim. ilmiöopetukseen lähdettäisiin siksi, että se säästäisi omaa vaivaa: ainakin oman kokemukseni mukaan tutkivien ryhmien ohjaaminen on paljon työläämpää (joskin myös palkitsevampaa)kuin luennointi.<br /><br />Pedagogisilta ihmiskokeilta emme voi välttyä, mikäli haluamme kehittää oppimista. Jos kaikki olisivat aina ajatelleet, ettei oppilaiden koulua saa vaarantaa, ei meillä olisi peruskouluakaan.Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-39042310242459934032016-04-16T16:25:25.552+03:002016-04-16T16:25:25.552+03:00Mitä opettajat tekevät vuosi toisensa jälkeen yhä ...Mitä opettajat tekevät vuosi toisensa jälkeen yhä uudestaan ja uudestaan? Luennoivat teoriaa. Tämä tehdään 1000 koulussa jokaisessa hieman eri tavalla. Miettikää oppiaineita, joiden sisältö ei vuosien mittaan juuri muutu. Mikä on opettajan tehtävä? Auttaa ymmärtämään asioita vai käyttää aikansa kertomalla, miten asiat ovat. Väitän, että tulevaisuudessa opettajan ei tarvitse tuhlata aikaansa teorian kertomiseen luennoilla. Teoria on luettavissa ja katsottavissa esim. videoilla. Opettajan tehtävä on pyrkiä ymmärtämään opiskelijan maailma ja sovittamaan uusi asia siten sinne päähän, että vastaanottaja sen ymmärtää. Teknologia mahdollistaa tiedon kumuloitumisen jatkossa myös opettajan työssä. Nykyisin opettamisen kehittäminen on jokaisen oma asia. Sillä ei voi tienata, kuten kirjojen kirjoittamisella. Nykymaailmassa on pulaa käytännön esimerkeistä. Ehkä joskus joku tekee palvelun, jossa on yhtä paljon oppimateriaalia kuin youtubessa, mutta Se on opettajien tekemää ja siitä saa korvauksen. Saa käyttää, muttei ole pakko.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-46995626257204213572016-04-16T13:49:49.348+03:002016-04-16T13:49:49.348+03:00Tuen kyllä edellistä anoa:
Antti, entäpä jos opi...Tuen kyllä edellistä anoa: <br /><br />Antti, entäpä jos opiskelijat saavat parhaita arvosanoja kursseista joilla he oppivat eniten ( ! ) ja siksi myös pitävät frontaalioeptuksesta? <br /><br />Yksi tosiasia johon Wikipediaa ei tarvita. Lukutaito. Se on pohjoismaissa jyrkässä pudotuksessa monilla lukuataidon eri osa-alueilla. Ruotsissa lähenee jo kymmentä prosenttia käytännössä lukutaidottomien päättodistuksen saavien osuus. <br /><br />Lääke tähän: lisää ryhmiä, lisää itsenäistä oppimista, lisää ilmiötä? Lisää käyttöliittymän näpelöintiä? Ehkä. Ehkä ei. <br /><br />Olen alkanut miettiä onko monen opettajan into tässä ilmiöoppimisessa ja siinä että laitetaan oppilaat "itse" "tutkimaan" ehkä oma epävarmuus omasta osaamisesta? En sano että niin on, mutta omia motiiveja sietää aina ajatella. Onko coolia olla jotenkin sivussa ja ohjailla sieltä. Onko taustalla alitajuinen toive omasta paremmasta jaksamisesta? <br /><br />Itse pidän (toistaiseksi jos/kunnes toisin todistuu kun ilmiöillä lähdetään) eniten arvossa fronataaliopetusta, koska saan työssäni jatkuvaa kokemusta ja palautetta oppilaan oppimisesta siten luokassa toimiessamme. <br /><br />Silti, frontaaliopetus ei ole yleisin metodini. <br /><br />Itsenäisen työn eri muotoja käytätän paljon. Sehän näyttää ulospäin ainakin moderneimmalta varsinkin lasi-ikkunan takaa tarkastellessa. Koulutoimen virkamiehet tykkää. <br /><br />Syksystä lähtienhän metodi ykkönen sitten on ilmiö-meno, koska työnantaja on niin viisaudessaan päättänyt. Saammekin sitten ensi vuonna ihan relevanttia tietoa mitä oppimisessa tapahtuu, mikrotasolta ainakin. Ehkä tässä käy oikein hyvin. Tai ehkä menemme takapakkia että hulahtaa. <br /><br />Jotenkin pääasiana tulee säilyttää tietoisuus siitä oli metodin mikä tahansa, ettei oppilailla tehdä pedagogisia ihmiskokeita, sillä heidän kouluvuotensa ovat heille ainutkertaisia ja tärkeitä, vaikka meille tuleekin aina uutta ikäluokkaa. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-7558673708636382492016-04-15T22:28:09.490+03:002016-04-15T22:28:09.490+03:00Olen pahoillani. En ainakaan ole kärkevä jos joku ...Olen pahoillani. En ainakaan ole kärkevä jos joku tekee virheen. Ne kotikoulutetut keitä olen tavannut ja joista olen lukenut tuntuvat normaaleilta ja jalat maassa olevilta yksilöiltä jotka pärjäävät elämässä paremmin kuin minä joka olen huono-osainen "kunnon" koulun käynyt. Blitzmadchenhttps://www.blogger.com/profile/09516184158276286567noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-46595399022709268692016-04-15T22:25:36.737+03:002016-04-15T22:25:36.737+03:00Kyllä! Yksi nainen kertoi miten oman sairaan pojan...Kyllä! Yksi nainen kertoi miten oman sairaan pojan kotikoulu meni huonosti kun rehtori pisti kapuloita rattaisiin ja sivistylautakunnan päätöksestä huolimatta ei suostunut korottamaan pojan ansaitsemia arvosanoja.<br /><br />Tekstistä saa sen kuvan että arvon peruskoulun puolustaja pitää KAIKKIA kotikouluja trampoliini-kouluina ja oppikirja-vihamielisinä? Mitä..? Suurin osa taitaa olla jopa enemmän kirja-keskeisiä kuin varsinaisessa koulussa! Varsinkin sivistyneissä perheissä ja uskovaisissa kotikouluissa klassikkojen ja paksujen kirjojen lukeminen klassisen musiikin tahdisssa on se mihin pyritään. Hippimäisiä metodeja sen sijaan karsastetaan. Blitzmadchenhttps://www.blogger.com/profile/09516184158276286567noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-13408931475005736642016-04-15T21:11:39.347+03:002016-04-15T21:11:39.347+03:00Wikipedian sanoin: lähde?. Oppimistulokset ovat he...Wikipedian sanoin: <i>lähde?</i>. Oppimistulokset ovat heikentyneet hieman 00-luvun puolivälin jälkeen, mutta sitä edelsi pitkä tulosten paraneminen.<br /><br /><a href="http://www.npr.org/sections/ed/2014/09/26/345515451/student-course-evaluations-get-an-f" rel="nofollow">Kyselyissä opiskelijat pitävät eniten kursseista, joista he saavat helpoiten hyviä arvosanoja</a>. Oppimisen kanssa näillä arvioilla ei ole mitään tekemistä.Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-40776308998836351022016-04-15T16:42:37.146+03:002016-04-15T16:42:37.146+03:00Miksi opettajien koulutustason noususta ja opetusm...Miksi opettajien koulutustason noususta ja opetusmenetelmien kehittymisestä huolimatta oppimisen taso heikkenee?<br /><br />Yliopistoissa toteutetuissa kyselyissä tehokkaimmaksi ja helpoimmaksi opiskelun muodoksi opiskelijat ovat kokeneet perinteisen luennoinnin. Oman kokemuksenikin mukaan kaikki vuorovaikutus tuhoaa oppimisen. Pahimpia ovat ryhmätyöt.<br /><br />Miksi opetusta kehitetään tulosten heikkenemisestä huolimatta? Jääkiekkovalmentaja saisi tuosta potkut, mutta opettajia kannustetaan kehittymään vain lisää eli heikentämään oppimistuloksia lisää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-4932733168663095222016-04-15T10:07:51.792+03:002016-04-15T10:07:51.792+03:00Ainakin uusi OPS pakottaa aiempaa enemmän rakentam...Ainakin uusi OPS pakottaa aiempaa enemmän rakentamaan kollegiaalisia ryhmiä: esim. ilmiöopetusta on vaikea kehittää yksin (vaikka kyllä sekin onnistuu, jos todella haluaa). <br /><br />Pointtisi täydennyskoulutuksesta osui kuin nyrkki silmään. Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3453640927736094467.post-20862052069447735842016-04-15T10:05:39.924+03:002016-04-15T10:05:39.924+03:00Olen aiemminkin (tekstissä Miten hyvä opettaja toi...Olen aiemminkin (tekstissä <a href="http://www.peruskoulupesula.fi/2014/02/miten-hyva-opettaja-toimii.html" rel="nofollow">Miten hyvä opettaja toimii?</a>) viitannut <a href="http://www.tcrecord.org/Content.asp?ContentId=11844" rel="nofollow">Graham Nuthallin artikkeliin</a>, jossa puhuttiin opettajien "rituaalisoituneista rutiineista", jotka saavat opettajat takertumaan itsepintaisesti leuka-ja-liitu-opetukseen.<br /><br />Samassa tekstissä kirjoitin:<br />"Jos opettajuutta opetellaan normaalikouluissa oppilaiden edessä, synnyttävät auskultantit oman päänsisäinen ihanneopettajan mallinsa hyvin sattumanvaraisen prosessin kautta. Yleensä tämä tapahtuu ottamalla mallia niistä omista opettajistaan, jotka olivat tehneet heihin aikanaan vaikutuksen (<a href="http://education.msu.edu/NCRTL/PDFs/NCRTL/IssuePapers/ip897.pdf" rel="nofollow">Zeichner & Gore 1990</a> [PDF]). Näitä malleja ei sen enempää pohdita, eikä aloittelevalla opettajalla välttämättä ole välineitäkään pohtia omaa opettajuuttaan."<br /><br />Frontaaliopetus <b>toimii kyllä</b>, ei sitä muuten käytettäisi. Mutta en usko, että se toimii parhaiten. Veikkaisin, että opettajavetoiseen luennointiin turvaudutaan lähinnä kahdesta syystä:<br />- Siinä on suhteellisen hyvä panos-tuotto -suhde: melko pienellä valmistautumisella pystyy pitämään tunnin, jonka aikana luokkaa saa kontrolloitua vähintään kohtuullisesti<br />- Se ei mene koskaan kovin katastrofaalisesti pieleen: toisin kuin joku projektioppiminen, joka saattaa mennä aivan läskiksi, niin luennoiminen ei koskaan petä täydellisesti. Tämä on riskejä kaihtaville opettajille suuri plussa.<br /><br />Kirjotin tästä aiheesta hieman myös tekstissäni <a href="http://www.peruskoulupesula.fi/2014/05/fiksut-ihmiset-ovat-toisinaan.html" rel="nofollow">Fiksut ihmiset ovat toisinaan erimielisiä</a>:<br />"Jos kehittelemäsi uudistus toimii vain uupumattomien superopettajien ohjauksessa, ei se voi toimia koko peruskoulussa. Miten tahansa suunnittelemmekaan opetuksen, pitää sen olla yleistettävissä kaikille. Perinteinen opettajakeskeinen malli, jossa oppilaat osan ajasta työskentelevät itsekseen tehtävien parissa ja osan ajasta kirjoittavat vihkoon opettajan luennosta, ei voi mennä pahasti pieleen. Se toimii aina. Se ei ehkä ole paras eikä kiinnostavin menetelmä, mutta se toimii ainakin siedettävän hyvin joka kerta. Voitko luvata uudistuksestasi samaa?"Antti Värtöhttps://www.blogger.com/profile/01244478262990869942noreply@blogger.com