perjantai 24. lokakuuta 2014

Vertaus ojankaivajasta

Kirjoittanut Antti Värtö

Ojankaivaja raataa tärkeässä työssään. Ojan avulla kasvimaa saa vettä, vaikkakin se jakautuu epätasaisesti: osa kasveista saa liikaa vettä ja kärsii, osa jää lähes kokonaan ilman vettä ja kuihtuu. Tarpeeksi moni kasveista kuitenkin saa vettä riittävästi tuottaakseen satoa.

Kesken kiireisen kaivuupäivän ojankaivaja saa vieraan. Tämä vieras on uudistaja. Hän kertoo, ettei oja olekaan ainoa tai edes paras vaihtoehto kasvimaan kasteluun. Pitkän puutarhaletkun ja käsipumpun avulla kasvimaalle voi saada vettä ilman raskasta ojan kaivamista. Mikä vielä parempaa, letkun avulla kasveja voi kastella niiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Ei enää kuihtuvia ja kärsiviä kasveja, vaan kokonaisuudessaan hyvinvoiva puutarha ja parempi sato!

Eri ojankaivajat reagoivat uutiseen eri tavoilla:

  1. Suurin osa ilahtuu kuullessaan asiasta, mutta suhtautuu uutiseen myös epäilevästi: Oja tuntuu tutulta ajatukselta, letku taas vieraalta. Miten kasveja oikein kastellaan "yksilöllisesti"? Pitäisi ottaa selvää eri kasvien vedentarpeesta. Ja mistä niitä letkuja edes saa? Entä pumppuja? Ja sitten pitäisi vielä opetella pumpun käyttö. Entä jos pumppu meneekin rikki? Pitää myös opetella korjaamaan se. Koko homma alkaa kuulostaa liian suurelta työltä. Ojankaivuu jo osataan. Parempi pysyä vanhassa.
  2. Osa suhtautuu ajatukseen pilkallisesti: Vai vielä yksilöllistä kastelua! Jos kasveja tuolla tavalla hyysätään, eivät ne pian enää tuota satoa lainkaan. Ojan varassa kasvit oppivat tulemaan toimeen sillä vedellä, jonka saavat, ja pulinat pois. Jos joku kasvi ei tuota satoa saamallaan vedellä, on vikaa kasvissa, ei ojassa.
  3. Osa suhtautuu vihamielisesti: Mikä oikeus uudistajalla on tulla haukkumaan ojankaivajien työtä turhaksi! Ojankaivuu on kuulkaa todella vaativaa ja rankkaa työtä. Vai vihjaako uudistaja, etteivät ojankaivajat osaa hommiaan? Kaikki kaivajat tekevät erittäin laadukkaita ojia, joita parempia ei löydy mistään! "Puutarhaletkujen" esittely on vain tapa loukata kunniallisia ojankaivajia.
  4. Osa ymmärtää väärin: Pitäisikö nyt vielä ehtiä kastelemaan kasveja yksilöllisestikin? Mutta kaikki aikahan kuluu ojankaivuuseen! Missä välissä oikein pitäisi ehtiä letkun kanssa hääriä? Vapaa-ajallako? Ei käy päinsä! Jos halutaan tuoda myös letkut kasteluun, niin selvä homma, mutta sitten pitää saada lisää resurssia: yksi tyyppi voi kastella letkulla ja toinen saa keskittyä ojan kaivamiseen.
  5. Osa innostuu, tiputtaa lapionsa saman tien ja lähtee ostamaan letkua. He kastelevat puutarhaa uudella metodilla, mutta alku on hankalaa. On vaikea arvioida, kuinka paljon vettä kasvit tarvitsevat, ja tuore letkukastelija tekee paljon virhearvioita. Vaikka kasvit menestyvätkin paremmin kuin ojan varassa, eivät ne silti tuota niin hyvin kuin olisi voinut toivoa. Kastelija alkaa epäillä. Osa kasveista, jotka olisivat pärjänneet hyvin ojan varassa, ovatkin nyt kastelijan virhearvioiden vuoksi saaneet liikaa vettä ja kärsivät. Eri kasvien huomioiminen tuntuu rasittavalta. Ennen oja piti vain kaivaa, ja kastelu tapahtui itsestään. Kun pumppuun sitten tulee vika, ei kastelija korjaa sitä vaan palaa ojan kaivamiseen. Kasvit eivät ehkä enää menesty niin hyvin kuin aiemmin, mutta eiväthän ne omia kasveja olekaan.

Seuraavaksi: Ensimmäinen askel on myöntää, että muutos on vaikeaa.

2 kommenttia:

  1. Mitä jos lähdettäisiin siitä, että asetetaan vaatimustaso riittävän korkealle, minkä jälkeen aletaan tarjota oppilaille apua, jota he kaipaavat.

    Se on jo nähty, että opiskelijoiden viihdyttämisellä ja yksilöllisellä huomioinnilla oppimistulokset vain heikkenevät.

    On myönnettävä, että vain osa ikäluokasta on halukas ja/tai pystyvä abstraktiin ajatteluun, ja järjestettävä opetus siltä perustalta. Jos yritetään opettaa oppilaita, jotka eivät ihan vilpittömästi tahdo oppia ja ole valmiita ponnistelemaan ankarasti, opettaminen on turhaa.

    Tulokset ovat jo karmaisevia: "Lähtötasotestin tarkoitus ei ollut etsiä matematiikkaneroja. Testit mittasivat perustaitoja: yhtälönratkaisua, eksponentteja, logaritmeja, ja muuta sen sellaista. Yhtään sanallista tehtävää ei ollut; pelkkiä peruslaskuja.

    Testin läpäisyosuus oli 3,5 %, ja nämä läpäisseet olivat nippa-nappa läpäisyrajan 50 % yläpuolella.

    Pelkään pahoin, että lukion nykyinen OPS- ja tuntijakouudistus ei tule ainakaan helpottamaan tilannetta tulevaisuudessa."

    https://www.facebook.com/groups/182907755060898/?fref=ts

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista.

      1) Yksilöllisen opetuksen koko idea on asettaa vaatimustaso kaikille oppilaille sille tasolle, että he voivat saavuttaa flow-tilan. Nopeasti oppiville on tarjolla jatkuvasti haastavammiksi muuttuvia tehtäviä, hitaammin oppiville annetaan mahdollisuus kerrata perusasioita kunnolla.

      2) "yksilöllisellä huomioinnilla oppimistulokset vain heikkenevät".
      Tämä väite on täysin vastoin todisteita: Bloomin tutkimuksessa täysin yksilöllisesti opetetuista oppilaista peräti puolet saavuttivat sen tason, minkä tavallisessa luokassa vain parhaat 2% saavuttivat (Bloom 1984 [PDF]). Tämä kannattaa myös pitää mielessä, ennen kuin ryhtyy tuomitsemaan suurta osaa oppilaista kykenemättömiksi abstraktiin ajatteluun: koulu ei ehkä nykyisin tarjoa tarpeellisia mahdollisuuksia opetella abstraktia ajattelua, sillä selvästi oppilaiden kykyjä haaskataan suurissa määrin.

      3) "Jos yritetään opettaa oppilaita, jotka eivät ihan vilpittömästi tahdo oppia ja ole valmiita ponnistelemaan ankarasti, opettaminen on turhaa."
      Mitä mielestäsi sitten pitäisi tehdä niille oppilaille, jotka eivät nykysysteemissä tahdo ponnistella ankarasti (mahdollisesti siksi, ettei koulu tarjoa heille mitään heidän näkökulmastaan mielekästä tekemistä)? Jos emme enää opeta heitä, mitä heidän olisi tarkoitus sitten tehdä? Minun nähdäkseni mikäli oppilaat eivät opi koulussa, on koulussa jotain vikaa. Jos tulkitsen sinua oikein, tunnut sinä ajattelevan, että silloin on oppilaissa vikaa. Mutta koska emme voi vaihtaa oppilaita paremmin kouluun sopiviksi, ei meille nähdäkseni jää muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa koulua paremmin oppilaille sopivaksi.

      Poista